”Peliboksi ilmestyy paljon ennen muita, se pääsee karkumatkalle myynneissä!”
”X-asema on tehokkain kone ikinä, siinä ei etumatkat paljon auta!”
Kuulostaako tutulta? Konsolisotijat ne siinä vääntävät peistä, huolellisesti kasattujen argumenttien pohjautuessa tarkkaan tutkimusdataan aiemmilta sukupolvilta. Paitsi että ei, konsolisotien voittaja kussakin sukupolvessa kun ei tunnu noudattavan mitään kaavaa. Tai jos noudattaa, on se kaava ennemminkin päinvastainen – karkeasti voisikin sanoa, että ensin ilmestyvät ja/tai tehokkaimmat konsolit EIVÄT voita sotia.
Käsikonsolit on jätetty vertailusta pois johtuen selkeiden sukupolvien puutteesta – käsikonsoleista kun on olemassa niin paljon pieniä päivityksiä ja uusia malleja, ja lisäksi mukana sotkemassa N-Gagen tyylisiä puhelimia, joten on vaikea sanoa mikä kilpaili minkäkin kanssa. Tosin mainittakoon kenties paras esimerkki siitä, että tehot eivät meinaa mitään: Game Boy.
Suttuisella ja valottomalla mustavihreällä näytöllään sen olisi kaiken järjen mukaan pitänyt hävitä Segan Game Gearille ja Atarin Lynxille, jotka olivat kotikonsolien tehoisia, ruudun ollessa väreissä ja taustavalollinen. Laitteet vain maksoivat liikaa, ja patterikulutus oli kauheaa. Niissä oli liikaa ominaisuuksia, jotta laitteet olisivat kelvanneet kaikille.
Game Boy tiesi vahvuutensa ja parhaat pelit suunniteltiin sen mukaisesti. Tämä sama kuvio eittämättä toistui DS:n ja PSP:n kanssa, asiantuntijoiden ollessa alunperin sitä mieltä, että Sony tulee tekemään käsikonsolipuolella saman kuin kotikonsolienkin kanssa PlayStation 1:llä.
Tehot
Vaikka ”tehot” ovatkin usein aivan oma väittelynaiheensa, laitan kunkin sukupolven konsolit yleisimmin hyväksyttyyn järjestykseen. Kyllä, jätin mm. CD-i poloisen pois suosiolla, koska se on enemmänkin multimedialaite kuin oikea pelikonsoli.
– Master System > NES
– Neo-Geo AES > Super NES > PC-Engine > MegaDrive
– Nintendo 64 > PlayStation > Saturn > Jaguar > 3DO
– Xbox > GameCube > PlayStation 2 > Dreamcast
– PlayStation 3 > Xbox 360 > Wii
Julkaisuajankohta
Kyseiset ajankohdat ovat päiviä, jolloin laitteet tulivat ensi kerran saataville. Useimmiten tämä on Japanin päivämäärä, eurojulkaisu saattoi vanhemmilla laitteilla tulla vuosia myöhemmin.
– NES (15.7.1983), Master System (20.10.1985)
– PC-Engine (30.10.1987), MegaDrive (29.10.1988), Neo-Geo AES (31.1.1990), Super NES (21.11.1990)
– 3DO (4.10.1993), Jaguar (15.11.1993), Saturn (22.11.1994), PlayStation (3.12.1994), Nintendo 64 (23.6.1996)
– Dreamcast (27.11.1998), PlayStation 2 (4.3.2000), GameCube (14.9.2001), Xbox (15.11.2001)
– Xbox 360 (22.11.2005), PlayStation 3 (11.11.2006), Wii (19.11.2006)
Yleiskatsaus
Sitten lopputulokseen, eli laitteiden myynteihin. Kaikki järjestyksessä myydyimmästä vähiten myytyyn, myynnit miljoonissa. Sukupolven tehokkain laite boldattu, sukupolven ensimmäisenä julkaistu alleviivattu ja kursivoitu.
– NES (61,91 m) > Master System (13 m)
– Super NES (49,1 m) > MegaDrive (40 m) > PC-Engine (10 m) > Neo-Geo AES (0,35 m)
– PlayStation (102,49 m) > Nintendo 64 (32,93 m) > Saturn (9,5 m) > 3DO (2 m) > Jaguar (0,25 m)
– PlayStation 2 (155 m) > Xbox (24 m) > GameCube (21,74 m) > Dreamcast (10,6 m)
– Wii (100,3 m) > PlayStation 3 (80 m) / Xbox 360 (80 m)
Mistä tässä kaikessa siis on kyse? Sweet spotista. Siitä määrittelemättömästä pisteestä, missä konsoli on tarpeeksi tehokas, että se saa hyviä pelejä, mutta ei liian tehokas, että se maksaisi liikaa. Siitä julkaisuajakohdasta, joka ei ole liian varhainen, että konsoli olisi jo vanhentunut kilpailijoiden julkaistessa omat laitteensa, mutta ei liian myöhäinenkään, että asiakkaat ovat jo ostoksensa tehneet.
Jos asiaa voisi helposti ennustaa, ei floppeja koskaan syntyisi, mutta ainakin pari ohjenuoraa historian perusteella voisi konsolikehittäjille antaa: älä kehitä tehokkainta konetta äläkä julkaise konetta ensimmäisenä!
Uusi sukupolvi
Uuden sukupolven loputkin laitteet ovat tulossa markkinoille näillä näppäimillä, joten spekuloidaan hieman tulevaa.
Wii U on myyntien puolesta melkeinpä historiallisissa vaikeuksissa, mutta aivan viimeisimmät tiedot Japanista (jossa jopa siellä oli myynnit lähellä nollaa pitkän aikaa) osoittivat piristymisen merkkejä uusien konsolibundlejen ilmestyttyä, kun viime viikolla konsoli myi noin 40 000 kappaletta (eli enemmän kuin PS Vita ja PS3 yhteensä). Xbox Onen lisäksi edes PlayStation 4 ei ilmesty Japanissa vielä tänä vuonna, joten Nintendolle tarjoillaan kaikki mahdollisuudet onnistua edes jollakin markkina-alueella.
Olisi helppo sanoa Wii U:n hukanneen vuoden etumatkansa, mutta tosiasiassa Nintendo käytti ajan hyvin – konsolihan oli melkoinen raakile ilmestyessään. Ei Virtual Console tarjontaa, pitkiä latausaikoja, K18-pelejä pystyi ostamaan vain öisin, jne. muuta hölmöä. Nuo asiat on pitkälti korjattu ennen kilpailijoiden starttia. Jopa ne paljon puhutut pelit ovat saapuneet. Paljon enempäänkin olisi voinut pystyä, mutta nyt etumatkan turvin Nintendo pääsi edes samalle stadionille juoksemaan.
Selvää kuitenkin on, että Wiin kaltaisiin ihmetekoihin ei Wii U:lla ylletä. Iso osa alkutahmeudesta johtuu kuitenkin varmasti siitä, että potentiaaliset asiakkaat ovat odotelleet muiden konsolivalmistajien peliliikkeitä. Tämähän tuli ilmi jo äsken listaamastani datasta – NESiä lukuun ottamatta, sukupolven aloittanut konsoli ei ole ikinä voittanut.
Sitä vastoin ennustaisin kuitenkin sukupolven voittoa PlayStation 4:lle. Sonylla tuntuu olevan hyvin pullat uunissa, ja uskonkin tästä tulevan ensimmäinen sukupolvi, missä tehokkain laite tulee myymään eniten. Katsotaan vuonna 2020 olinko oikeassa.