Kaiken olympiahuuman keskellä elokuusta on ehtinyt kulua jo lähestulkoon puolet. Monelle se voinee tarkoittaa muun muassa lomien loppumista, kun taas allekirjoittaneelle se on merkki siitä, että kädenjälkiäni on voinut nähdä Pelaajalehti.comin uutisissa jo päälle yhdeksän kuukauden ajan.
Moinen ei varmastikaan kuulosta jokaisen korvaan mitenkään erityiseltä, mutta minulle sillä on ollut varsin suurikin merkitys. Kun viime vuoden lopulla päädyin keskustelemaan Pelaajalehti.comia koskevasta avustajan hommasta, olin lähinnä iloinen, että minulle annettiin edes hetkellisesti mahdollisuus tehdä tällaistakin peleihin liittyvää työtä. Nyt vielä lähes vuodenkin jälkeen hommia on kuitenkin edelleen löytynyt.
Aikalailla pelirikkaassa ympäristössä syntyneenä ja näin myös pelaamisesta pitkään kiinnostuneena ihmisenä kuluva vuosi onkin ollut minulle ainakin tähän asti hyvin mielenkiintoinen. Alan monia eri kiemuroita on tullut toki seurattua jo vuosien ajan hyvinkin tiiviisti, mutta kun nykyään uutisia on metsästettävä ja myös kirjoitettava päivittäin, on rakkaaseen harrastukseensa saanut hieman tuorettakin näkökulmaa jälleen mukaan. Siinä ohella olen totta kai saanut viimein myös pätevän syyn pyöritellä pelejä mielessäni vaikkapa kellonkin ympäri.
Tietystikin peli-intoilijana itse pelaaminen on edelleen asia, josta on tullut toki nautittua viimeistenkin kuukausien aikana eniten. Näin loppukesän puolella viihdettä onkin erityisesti tarjonnut 3DS, jolla on tullut naputettua varsin positiivisin mielin niin Theatrhythm Final Fantasya kuin myös tuoretta Kingdom Heartsia. Ainakin toistaiseksi vuoden varsinainen kohokohta on minulle kuitenkin ollut Dragon’s Dogma, joka veikeällä taistelumekaniikallaan ja muutenkin yleisellä persoonallisuudellaan onnistui pitämään oivallisesti otteessaan kymmenien tuntien ajan. Toivonkin suuresti, että Capcom saisi käännettyä teoksensa tosiaan vielä myös vahvahkon pelisarjan muotoon.
PlayStation Vitakin löysi vuoden aikana tiensä taloon, joskin hankinta tapahtui vasta hiljattain kesäkuussa. Vielä konsolin julkaisun aikoihin sen pelitarjonta ei yksinkertaisesti vain onnistunut herättämään minkäänlaista kiinnostusta, eikä muutosta tähän saatu ennen kuin Gravity Rush löysi tiensä kauppoihin. Hieman murskaavasti hauskan peli-idean ja kenttäsuunnittelun sisältävä teos osoittautui kuitenkin lopulta jopa lieväksi pettymykseksi, sillä juurikin muilta osa-alueiltaan, kuten tehtäviltään, peli on jäänyt yllättävän hengettömäksi. Läpäisyn jälkeen siihen ei olekaan jaksanut enää palata ja näin Vitani pölyyntyy nyt hyllyssä lähinnä Persona 4 Goldenia odottelemassa.
Muuten tulevien pelien suhteen katse onkin lähinnä jo vuodessa 2013. Toki esimerkiksi Assassin’s Creed III on aivan pakko kokea heti kuin vain mahdollista, mutta ehdottomasti se eniten odottamani peli on tällä hetkellä siltikin Metal Gear Rising: Revengeance. Sekä Platinum Gamesin kuin myös totta kai entisen Clover Studioin suurehkona fanina jo pelkkä tieto pelin kehittäjästudiosta sai minut aikoinaan innostumaan reippaasti normaalia enemmän uusimmasta Metal Gearista. Onkin kohtuu sääli, että lännessä se saapuu näillä näkymin hieman päällekkäin kauppoihin Platinum toisen pelin, Anarchy Reignsin, kanssa.