Avaruudessa kukaan ei kuule
Hiljattain paluun tehnyt Acclaim avaa uuden lukunsa vauhdikkaasti juuri julkaistulla Katanautilla, kosmiseen kauhuympäristöön sujahtavalla toimina-roguelitellä, joka haastaa pelaajaa juuri sopivissa määrin.
Voidmaw’n kehittämä avaruusseikkailu ei ehkä pidä sisällään ääninäyttelyä, mutta muihin äänitehosteisiin on panostettu. Pikselityylinen veri roiskuu miekkojen heiluessa ja kolistessa kauniisti, eikä partikkeleidenkaan saralla olla säästelty.
Nopeatempoinen ja vahvasti pelaajan näppäryyteen nojaava toimintajuoksentelu pitää sisällään rutkasti avattavaa sisältöä. Pelin roguelite-tyylinen edistyminen on miellyttävän palkitsevaa ja luontevaa, eikä kuolemakaan tunnu pahalta, kun tietää pääsevänsä pian taas näyttämään monstereille närhen munat. Erityisen hauskaa satunnaisesti putoavien aseiden kanssa on, kun tuuri on puolella ja itsestään saa rakennettua kunnon terminaattorin.
Pomotaisteluita on ripoteltu sinne tänne ja vaikka ne ovatkin selvästi muuta peliä haastavampia, ei meno tunnu epäreilulta, vaan virheistään oppii ja niitä janoaa päästä korjaamaan. Tyylikkäästi suunnitellut ympäristöt ovat niin ikään mukavia tutkittavia myös useamman kierroksen jälkeen.
Erikoislaatuisen mielenkiintoisen Katanautista tekee se tosiasia, että taustalla on soolokehittäjä. Kädenjälkeä on pakko arvostaa, sillä koukuttavan toimintamätön pariin tekee mieli palata uudestaan ja uudestaan. Pientä miinusta on kuitenkin annettava siitä, että peli päätyi kaatuilemaan pariin otteeseen käynnistyksen yhteydessä.
