Etsi
Tales from the Borderlands on hauska seikkailu, joka nojaa liikaa Telltalen tuttuun kaavaan.
Todella rento avaruusseikkailu kaipaisi syvyyttä ja sisältöä, vaikka peli-iloa on useamman pelin edestä.
2205 on yhtä aikaa sekä tyydyttävä, ärsyttävä että typerä. Mutta kyllä sitä pelaa, jos vain ei ajattele sitä Anno-sarjan perillisenä.
Odotus ei ollut turha: Legacy of the Void on tyydyttävä ja erinomaisen hyvä päätös rakkaalle ja pitkäikäiselle pelisarjalle.
Laadukasta lisäpelattavaa The Witcher III:een tarjoava Hearts of Stone ei ehkä ole täysiverinen laajennus, mutta tarpeeksi lähellä kuitenkin.
Halo 5: Guardiansin kampanja tarjoaa eeppisen kyydin kevyen tieteisräiskinnän ystäville, mutta jättää heidät samalla odottamaan trilogian kolmatta osaa.
Tearaway Unfolded on mainio esimerkki siitä, millaista vapaa mielikuvituksen liito voi parhaimmillaan olla. Sympaattinen, iloinen ja hauska peli, jonka parissa viihtyy.
Ensiluokkainen ajopeli, jota voi varauksetta suositella sekä vaativille simulaattorikuskeille että vauhdin hurmaa hakeville satunnaisautoilijoille.
Tähtien sota parantaa näemmä kaikkea, ja parannettu lelulaatikko on riemun lähde.
Tales-sarja alkaa hiljalleen fossiloitua, mikä on tavallaan myös osa sen viehätystä.
NBA 2K on yhä rautainen pelisarja – Spike Leen kaameasta tarinasta huolimatta.
Seitsemäs kerta ei yllä koukuttavuudessaan sarjan huipulle, mutta on perusvarmaa pelattavaa.
Tony Hawk’s -sarjaa ei pelkästään aseteta haudan lepoon, vaan se revitään kappaleiksi ja sen muisto häpäistään täysin, jonka jälkeen sen ruumis nakataan jätesäkissä roskalavalle mädäntymään.
