Kolopalloa parhaimmillaan ja hauskimmillaan
Ensimmäinen Everybody’s Golf -peli julkaistiin vuonna 1997, joten pelisarja täyttää tänä vuonna 20 vuotta. On vaikea kuvitella hienompaa tapaa viettää pelisarjan synttäreitä kuin lätkiä valkoista palloa koloon sarjan uusimmassa osassa. Tästä ei nimittäin golfpeli enää voi parantua. Eivät tosin edelliset osatkaan ole olleet mitenkään heikkoja, vaan päinvastoin Everybody’s Golf on ollut aina tasalaatuinen pelisarja. Tällä kertaa pelin tehnyt Clap Handz on kuitenkin saanut kaikki osa-alueet kohdilleen.
Everybody’s Golf -maailma on aina ollut täynnä pastelliväriä ja iloisia ilmeitä, eikä uusimman osan graafinen ilme tee poikkeusta. Jo hahmonluonnista lähtien audiovisuaalinen toteutus on silkkaa auringonpaistetta ja riemukasta hihkuntaa. Missä tahansa muussa pelissä se saattaisi aiheuttaa sokeriyliannostuksen, mutta tähän pelisarjaan se sopii kuin nakutettu.
Pallon lyöminen on yksinkertaista, ja napinpainallusten ajoitus määrittelee lyönnin voiman ja tarkkuuden. Tässä päästäänkin pelin kenties hienoimpaan uudistukseen: jokainen lyönti kasvattaa kyseisen golfmailan tehoa. Mitä enemmän lyöt rautaykkösellä, sitä pidemmälle pallo lentää. Lähempänä viheriötä alakierteisillä lyönneillä voi kasvattaa mailan tarkkuutta ja kierrekykyä. Realistisessa pelisarjassa tällainen temppuilu olisi silkkaa pyhäinhäväistystä, mutta Everybody’s Golfin kentät tämä muuttaa samaan aikaan harjoitus- ja kilpaviheröiksi. Nerokasta!
”Malliesimerkki pelistä, joka ei yritä liikoja, mutta johon on sisällytetty kuitenkin kaikki oleellinen – ja jopa yllätyksiä.”
Toinen uudistus on siinä, että tämän vuoden Everybody’s Golf on panostanut verkkopeliin ihailtavalla tavalla. Kun avoimeen maailmaan menee golfaamaan, virtuaaliviheriö on täynnä toisia oikein elämän pelaajia, jotka seikkailevat alueella avatareillaan. Open Course -radoilla voi pelailla ratoja läpi haluamaansa tahtiin ja keräillä pelin valuuttana käytettäviä kultakolikoita. Näillä kolikoilla voi ostaa vaikkapa uusia vaatteita pelihahmolleen.
Radoilla on omat ranking-listansa. Pelasin peliä juuri julkaisun jälkeen, ja ranking-listoille oli pyrkinyt jo parikymmentä tuhatta pelaajaa. Pelaajia siis riittää ainakin näin alussa. Verkkopeli toimi hyvin, mitä nyt julkaisun ensimmäisinä päivinä avoimella viheriöllä juoksentelu tökki hieman teknisten ongelmien takia. Pelaamiseen tämä ei kuitenkaan vaikuttanut, ja ratoja voi koluta eteenpäin omaan rauhalliseen tahtiinsa.
Mukana on myös Turf War -pelitila niille, jotka haluavat hektisyyttä elämäänsä. Siinä pelaaja heitetään golfjoukkueeseen, joka taistelee toista vastaan. Tietyn aikarajan sisällä enemmän pisteitä golfaamalla kerännyt voittaa kierroksen.
Golf on silti nimenomaan leppoisa ja kärsivällisyyttä vaativa laji. Tätä korostaa myös yksinpelikampanja. Pari ratakierrosta pelattuaan vastaan tulee välipomo, joita pitää voittaa kaksi, niin etenee aina loppupomoon saakka. Päihittämällä pomon pääsee uudelle tasolle kisailemaan entistä vaikeampia virtuaaligolffareita vastaan. Yksinpeli etenee verkkaiseen tahtiin mutta kuitenkin niin nopeasti, ettei tylsistymään pääse.
Everybody’s Golf on malliesimerkki pelistä, joka ei yritä liikoja, mutta johon on sisällytetty kuitenkin kaikki oleellinen – ja jopa yllätyksiä. Kun peli on vielä parikymppiä normaalihintaista peliä edullisempi, sitä voi suositella kaikille aurinkoisten golfpelien ystäville. Ainoa miinus tulee golfkenttien vähyydestä. Ehkäpä niitä sitten lisäosissa…