Sairaan kaunis avaruus
Olen valtavan avaruusimperiumin keisari ja yksinvaltias. Siinä missä moni kilpaileva sivilisaatio koostuu galaksin monimuotoisista kansoista, me olemme kaikki yhtenäisempiä – kirjaimellisesti, sillä olemme kaikki universumin rikkaimman miehen klooneja. Muhkean pankkitilin ja yhtenäisen asenteemme ansiosta tulevaisuutemme on kirkas, kunhan vain saamme hoideltua maillemme tunkevat hyönteiskyborgien armeijat pois päiväjärjestyksestä. Tällaista on meno Endless Space 2:ssa.
Ranskalainen Amplitude Studios on noussut muutamassa vuodessa pc-strategiamaailman tunnettujen nimien joukkoon. Pienen studion Endless Space ja Endless Legend tarjoilivat ranskalaisella tyylitajulla tehtyä valtakunnanrakennusta monilla todella tuoreilla ja kiinnostavilla ideoilla höystettynä. Kumpikin peli vain tarvitsi paljon päivityksiä ja tuunauksia lunastaakseen potentiaalinsa.
Prikulleen samat kommentit pätevät myös firman tuoreimpaan peliin, Endless Space 2:een. Se tekee todella positiivisen ensivaikutelman upealla käyttöliittymällään ja mukavalla tavalla erikoisella maailmallaan, mutta mitä enemmän pelaa, sitä enemmän reunat repsottavat.
Endless Space 2 on niin sanottu 4X-strategiapeli, eli Civilizationien ja Master of Orionien henkinen perillinen. Pelaaja komentaa omaa avaruussivilisaatiotaan joko muiden pelaajien tai tekoälyn ohjastamien kilpailijoiden keskellä. Aluksi galaksista näkyy vain oma kotiplaneetta, ja kaikki muu on sumun peitossa. Kun tiedusteluryhmät lähtevät tutkimaan alati kaukaisempia tähtiä, ne löytävät jos jonkinlaisia ihmeitä, kuten vieraita sivilisaatioita, muinaisia raunioita, asuttamistaan odottavia monimuotoisia planeettoja ja toki ennemmin tai myöhemmin myös ikävyyksiä. Galaksi on vaarallinen paikka.
Pelaajan vastuulla on ohjastaa sivilisaatiotaan eteenpäin. Hän määrää, mitä eri planeetoille rakennetaan ja mitä uusia teknologioita tiedemiehet yrittävät seuraavaksi tutkia. Lisäksi hän suunnittelee uusia avaruusaluksia ja rakentaa niistä laivueita sekä solmii diplomaattisia suhteita naapureihin.
Hauskana ideana pelaaja ei ole mikään herra ja hidalgo vaan osa poliittista koneistoa. Sivilisaatiot sisältävät erilaisia poliittisia puolueita, jotka on jaettu karkeasti pasifisteihin, tieteilijöihin, militaristeihin ja niin edelleen. Jos esimerkiksi rakentaa uusia avaruuslaivastoja tai tutkii sotilasteknologioita, se antaa valtaa militaristeille. Muutaman vuoden välein järjestetään vaalit, jolloin valintojen seuraukset toteutuvat.
Kullakin puolueella on omat poliittiset agendansa, ja voi olla ikävä yllätys huomata, että sivilisaation selkärankana toimiva vahva tieteiskoneisto ei enää toimikaan kamalan hyvin, koska vihreät pääsivät valtaan ja kaatoivat tieteellistä tutkimusta pönkittävät lait.
”Kiillotetun pinnan alla piilee syvällinen ja haastava peli, jonka systeemien opetteluun tulee uppoamaan valtavasti aikaa.”
Hauskat ideat eivät suinkaan rajoitu poliittiseen suhmurointiin, vaan niitä on vähän kaikkialla. Kaikki pelin rodut esimerkiksi tuntuvat oikeasti erilaisilta. Yksi porukoista koostuu älyllisistä kasveista, jotka eivät voi asuttaa planeettoja tai tähtijärjestelmiä, ennen kuin niitä ympäröivä valtava juurikasvusto on ulotettu kohdeplaneetalle asti.
Tällaiset ideat tuovat peliin mukavasti lisää uudelleenpeluuarvoa, varsinkin kun eroja riittää hieman syvemmälläkin. Pelissä on runsaasti erilaisia tehtäviä, joista osa on yhteisiä kaikille sivilisaatioille, osa taas sivilisaatiokohtaisia. Ne auttavat keskittymään pelissä menestymisen kannalta oleellisiin asioihin, mutta myös antavat kullekin sivilisaatiolle persoonallisuutta.
Aivan mahdottoman syvälle nämä yksilöllisyydet eivät ylety, sillä kaikilla sivilisaatioilla on esimerkiksi samanlaiset teknologiapuut. Kun tavoitteena on selvästi ollut erotella rotuja toisistaan, olisi ollut kiva nähdä edes vähän vaihtelua myös tällä tasolla.
Kaunis käyttöliittymä, 4X-peliksi erinomaisen hieno grafiikka ja tyylikäs suunnittelu saavat Endless Space 2:n vaikuttamaan aluksi jonkinlaiselta koko kansan kasuaalipeliltä, mutta totuus on toisenlainen. Kiillotetun pinnan alla piilee syvällinen ja haastava peli, jonka systeemien opetteluun tulee uppoamaan valtavasti aikaa.
Tarjolla on valtavasti erilaisia mekanismeja, jotka kaikki vaikuttavat jollain tavalla kokonaisuuteen ja joita pitäisi pystyä jonglööraamaan onnistuneesti, jotta olisi toivoakaan voitosta. Opettelua ei auta se, että pelin käyttöliittymäsuunnittelussa näyttävyys on usein ajanut funktionaalisuuden yli. Käyttöliittymä nojaa reippaasti lyhenteisiin ja kuvakkeisiin, mikä tulee varmasti olemaan hyvä juttu, kunhan sen salat on oppinut, sillä tarjolla on paljon informaatiota tiiviissä muodossa. Valitettavasti samasta syystä aluksi on täysin hukassa, sillä kun ei tiedä, mitä etsii tai mitä ruudullaan katselee, tiedon löytäminen on työn ja tuskan takana.
Samanlaisia pieniä ongelmia tulee vastaan muuallakin. Diplomatia on paperilla monipuolista puuhaa. Sivilisaatiot käyttävät poliittisia resurssejaan kanssakäymiseen, vaatimusten tekemiseen ja sopimusten solmimiseen. Monipuolinen idea paljastuu kuitenkin pian todella yksinkertaiseksi, sillä tekoäly on kovin konemainen ja rajoittunut, eikä vain politiikassa.
Vaikka pelissä on teoriassa hirmuinen määrä erilaisia tapoja kehittää sivilisaatiotaan ja edetä kohti voittoa, käytännössä tilanteet eskaloituvat yleensä ennemmin tai myöhemmin sodaksi. Sitten voisi kuvitella, että vihollisten hirmuiset avaruusarmadat vyöryisivät rajan yli ja alkaisi kamala selviytymistaistelu. Näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan tekoäly lähettää pari paattia kerrallaan jatkuvana norona kuolemaan pelaajan puolustuslinnoitteiden edessä.
Tällaisia ovat yleisestikin Endless Space 2:n ongelmat. Se on jo nyt ihan hyvä, persoonallinen ja tyylikäs 4X-peli, josta voi tulla vielä päivitysten ja mahdollisten lisälevyjen myötä erinomainen peli. Jos ei aivan palavasti kaipaa elämäänsä juuri nyt avaruusvalloitusta, kannattaa ehkä odotella puolisen vuotta ja palata sitten tarkistamaan, missä kunnossa peli on. Juuri nyt lukuisat pienet ongelmat, bugit ja hiomattomuudet tökkivät vastaan sen verran, että kovaa potentiaalia ei saavuteta.