Pelaaja matkasi alkuviikosta Lontooseen tapaamaan Call of Duty: Black Ops 6 -pelin näyttelijöitä ja kehittäjiä. Näyttävä tapahtuma toi eurooppalaiset mediat saman katon alle nauttimaan pelin moninpelistä ja monenmoisista paneeleista peliin liittyen.
Pääsimme haastattelemaan Black Ops 6:n kampanjan uusia kasvoja, Y’lan Noelia (Troy Marshall) ja Karen Davidia (Sevati Dumas), jotka saapuvat tarinaan vanhojen tuttujen näyttelijöiden aisapareiksi.
Miltä tuntui lähteä mukaan niinkin ikoniseen pelisarjaan, kuin Call of Duty on ja olitteko kuinka syvällä sarjan universumissa etukäteen?
Karen David: Kuulin Call of Dutysta ensimmäisen kerran aviomieheni kautta – hän on kovan luokan pelaaja – sekä veljenpoikieni kautta. Oli muuten vaikeaa pitää tämä juttu salassa heiltä, sillä he pääsivät kärylle vasta kun roolini pelissä julkistettiin. Tiesin siis kuinka iso juttu on kyseessä.
Oli todella huikeaa ja mielenkiintoista hypätä osaksi tätä maailmaa, mutta samalla myös aika jännittävää. Sillä pelien muodostama universumi on niin laaja, toivot, että vaikka hahmomme ovat uusia, niin saamme tuotua mukaan juttuja, jotka tuntuvat raikkailta ja miellyttävät pelisarjan faneja.
Y’lan Noel: Jep, kuten Karen sanoi, universumi on valtaisa ja rima on korkealla. Kuulin itse Call of Dutysta serkuiltani ja jotkut college-kamuistani, jotka pelasivat peliä intohimoisesti. Minä itse tykkäsin juhlia, mutta nämä jätkät pelasivat kaikki viikonloput. Eli minulla oli tavallaan pienimuotoinen viha-rakkaussuhde peliin, sillä se piti otteessaan kamujani, joiden kanssa olisin halunnut lähteä viihteelle.
Asiat ovat toki muuttuneet viime vuosina ja olen alkanut todella arvostamaan sarjaa, eritoten nyt kun olen kokenut sen aivan eri näkökulmasta ja tasolta. Nyt minun kaverini ovat itse asiassa kateellisia minulle! Mutta kokemus on tosiaan ollut upea.
Y’lan Noel
On varmasti aika erilaista vetää ylleen liikekaappauspuku, kuin esiintyä perinteisemmissä median muodoissa. Miten siihen oikeastaan voi valmistautua?
YN: Minulle tämä oli ensimmäinen kerta liikkeenkaappausvermeissä ja siihen valmistautuminen oli mielestäni aika haastavaa. Se muistuttaa minua tavallaan siitä miksi aikoinaan lähdin näyttelemään – jotta voisit olla kuin iso lapsi ja vain leikkiä mielikuvituksesi voimin. Siihen mo-cap tarjoaa huikena tilaisuuden.
Päässäsi on alusta saakka idea siitä, mitä hahmosi on pukenut ylleen ja pääset sitten ajattelemaan miltä ne tuntuvat ylläsi ja kuinka paljon ne vaikka painavat. Mielestäni se oli oikein hauskaa.
KD: Joo, mo-capissa ei tosiaan ole yllä mitään roolivaatteita ja kuten Y’lan sanoi, sinulle jää todella paljon tilaa toteuttaa sitä, miltä hahmo näyttää mielessäsi.
Jokaisella näyttelijällä on hieman erilainen lähestymistapa siihen, kuinka hahmoon lähdetään valmistautumaan. Minulla on itselläni laulu- ja musiikkitaustaa, joten kasaan aina soittolistan. Sen avulla saan hahmoni, eli tässä tapauksessa Sevin, oikeaan mielentilaan. Hän on salaperäinen salamurhaaja, joten on tosi tärkeää päästä tietynlaiseen fiilikseen. Kuuntelin tosi paljon musiikkia ysärin alulta aina U2:sta ties mihin, ja se todella auttoi minua.
Kuten Y’lan sanoikin, ole vain lapsellinen ja käytä mielikuvitustasi. Meille näytettiin aina välillä grafiikoita siitä, miltä mikäkin tulee näyttämään pelissä, joten meillä oli jonkin sortin idea siitä, missä hahmomme ovat. Setti on itsessään nimittäin aika vaatimaton.
YN: Mo-cap muuten kaappaa aivan kaiken. Eli pitää olla luottoa itseensä ja siihen, että pystyy ilmaisemaan asioita vienostikin .
KD: Kamera on aina suoraan naamasi edessä. Se on kuin ankan nokka. Ja moneen otteeseen sitä tuppaa unohtamaan, että sellainen nokka siinä tosiaan on – ja sitten ollaankin helposti jumissa toisten näyttelijöiden kameranokissa.
Liikekaappauksessa ei taida olla kovinkaan paljoa varaa improvisaatiolle?
YN: Ei lainkaan. Äänityskopissa voit improta sydämesi kyllyydestä, mutta mo-capissa sovitaan kaikesta etukäteen. Siinä on niin paljon liikkuvia osasia ja työn vaiheita, joita emme esiintyjinä osaa edes ajatella, joten on parempi vain olla improvisoimatta.
KD: Harjoittelimme kohtauksiamme ahkerasti. Jos on käynnissä ryhmäkohtaus, niin on ihan normaalia, että jollain saattaa mennä replat pieleen, mutta tässä tilanteessa ei oikein ole varaa mokailla. Luulin, että teatteri on kuumottavaa, mutta tämä vasta olikin pelottavaa.
YN: Mokailulle ei jää juurikaan tilaa.
KD: Voi olla, että ollaan jo pitkällä viisisivuisessa kohtauksessa ja sitten jos joku mokaa, joudutaan aloittamaan koko homma täysin alusta.
YN: Televisiota ja elokuvia tehdessä sen voi vaan leikata pois ja jatkaa eteenpäin. Ei siitä osaa olla huolissaan samalla tapaa.
Kuulostaa tosiaan melkoisen kuumottavalta.
YN: Etenkin silloin kun ollaan tosi syvällä kohtauksessa. Kymmenen minuuttia on mennyt ja mietit vain, että mitä jos alankin yhtäkkiä mumisemaan. Meidän pitää siis olla hereillä ja tietosia tekemisestämme, unohtamatta tietenkään näyttelemisen perusjuttuja.
KD: Se helpotuksen määrä, kun kohtaus päättyy ja pääsee ottamaan T-asennon, voi luoja! Katsomme vain toisiamme.
YN: Ja mietimme, että tehtiinkö me se juuri?
KD: Teimmekö? Saimmeko sen tehtyä!
Se on muuten aika hulvattoman näköistä kulissien takaisissa videoissa, kun vakavasta tunnelmasta mennään silmänräpäyksessä T-asentoon.
YN: On, ja usko pois, että asennon ottamisen unohtaa joka kerta.
Karen David
Miten kuvailisitte hahmojanne viidellä sanalla?
YN: Tämä on helppo minulle, vaikka en pysykään aivan viidessä sanassa. Pidän kuitenkin sen tiiviinä: Mies jolla on integriteettiä ja vahva moraalinen kompassi.
KD: Hei, tuo ei kyllä ole reilua! Aivan liian täydellinen vastaus. Sev on niin paljon enemmän kuin vain viisi sanaa. Hän on kovis ja niin keskittynyt omiin juttuihinsa. Hän ottaa kovaa kiinni siitä mitä ikinä onkaan tekemässä ja antaa sille kaikkensa. Mikään ei voi asettua hänen eteensä.
YN: Siinä oli jo viisi sanaa!
KD: Mutta kun hän on niin monimutkainen hahmo!
Oletteko jo päässeet näkemään hahmonne tositoimissa? Sen on oltava mahtavaa!
YN: Olen todella innoissani siitä, sillä en ole nähnyt vielä muuta kuin sen mitä trailereissa on paljastettu. Aion tosiaan varata itselleni kuutisen tuntia jonain viikonloppuna julkaisun jälkeen ja vain istahtaa alas nauttiakseni pelistä.
KD: Joo. Minusta tuntuu, että taidan itkeä silmäni päästä kun katson sitä. Tai jo vain silloin, kun näen mieheni tai veljenpoikieni pelaavan peliä.
Voin muuten sanoa, että pelissä on tehtävä, jossa pelaajat nappaavat Sevin ohjat ja menevät tämän kanssa naamioitumista vaativalle keikalle. Olen siitä aika innoissani, koska mieheni totesi minulle, että tämä on se ainoa kerta, kun hän pääsee ohjailemaan vaimoaan. Minä sitten vastasin, että kannattaa nauttia siitä niin kauan, kun tehtävä kestää, koska sen aikana siihen pystyt!
Olen tosiaan nähnyt vasta trailereita ja jo niiden perusteella olen todella vakuuttunut. Olemme työskennelleet pelin parissa nyt kaksi vuotta ja itse peliä on kehitetty neljän vuoden ajan. Niin monet ihmiset ovat osallistuneet sen tekemiseen ja kun viimein päästään näkemään kaikki se veri, hiki ja kyyneleet, jota peliin on valutettu – ei voi olla muuta kuin ylpeä toisistaan ja kaikesta siitä tehdystä työstä. Nämä kaksi vuotta ovat olleet täynnä naurua ja iloa ja minua harmittaa, että se on pian ohi. Sitä vain haluaisi jatkaa ja jatkaa.
Katkeransuloista.
KD: Kyllä, katkeransuloista.
Call of Duty: Black Ops 6 ilmestyy 25. lokakuuta PlayStation 5:lle, PlayStation 4:lle, Xbox Series -konsoleille, Xbox Onelle ja pc:lle. Se on osa Game Pass Ultimate- ja Game Pass for PC -palveluiden valikoimaa heti julkaisussaan.
Lue pian Pelaaja.fistä myös pelin kampanjan päätuottajan Natalie Pohorskin ja Call of Dutyn kommunikaatiojohtajan Stephanie Snowdenin haastattelu.