Etsi
Far Cry 5:stä nauttii eniten kaverin kanssa, mutta yksin eteneminen tuntuu helposti arkiselta ahertamiselta.
Yakuza 6 vie Kazuma Kiryun tarinan päätökseen tavalla, jota monet eivät varmasti odottaneet.
Diten maailma muistuttaa itse Metal Gear Survivea paljon: edellisten osien raunioissa koetetaan rakentaa jotain uutta, mutta tie on kovin kivinen.
Genren perinteisiin nojaava japanilaisroolipeli Lost Sphear ei edes yritä nousta Chrono Triggerin kaltaisten esikuviensa tasolle.
EA Sports UFC 3 on ihan hyvä kamppailu-urheilupeli, jonka tasapaino on pahanlaisesti pielessä.
The Inpatient on hidastempoinen ja tylsä kauhupeli, joka ei pelota tai edes jännitä.
Sparc yhdistää hienosti Tron-elokuvien tyylistä virtuaaliurheilua ja kuntoilua, mutta hieman liian yksinkertaistettu pelattavuus ja peliseuran vähyys lannistavat lupaavan alun jälkeen.
Näyttävä Dissidia Final Fantasy NT on rohkeasti erilainen taistelupeli, joka kompuroi ohuen sisältönsä takia.
Cthulhu-roolipeliä ja Lovecraft-videopelejä paljon pelanneelle Tesla tuntui kuin olisin avannut tutun kirjan, jonka sisälle oli piilotettu yllättäviä ja uusia käänteitä.
Fe on sympaattisen satumainen tasoloikka, jonka pelillinen punainen lanka on hailakkaa sorttia.
Mietteliään Shadow of thye Colossus -klassikon PlayStation 4 -uusinta on järkyttävän kaunis taidonnäyte.
Purrfect Datea ei pidä erehtyä luulemaan pelkäksi kevyeksi vitsipeliksi, vaikka alku antaisi niin olettaa.
Lyhykäisyydestään huolimatta Past Cure on kuin päättymätön painajainen, joka ei tunnu loppuvan vaikka kuinka rukoilisi.
