Ruotsalaisten julma tulevaisuus – ensitestissä Syndicate
Kun suuri pelijulkaisija ilmoittaa suureen ääneen julkaisevansa vanhasta klassikkopelistä ”nykyaikaiselle yleisölle” sovitetun version, on perusreaktio yleensä halveksunta tai vahva epäilys. Ruotsalaisen Chronicles of Riddickeistä ja Darknessista tutun Starbreeze Studiosin versio vanhasta taktiikkaklassikko Syndicatesta tekee kuitenkin esikuvalleen harvinaislaatuista kunniaa.
Syndicate on nimittäin onnistunut vangitsemaan Bullfrogin vanhan klassikkosarjan tunnelman loistavasti. Suuryritysten hallitsema lohduton lähitulevaisuus, jossa ihmiset ovat alun perin hyödyllisiksi kuviteltujen mikrosirujen orjia, on vangittu loistavasti myös ensimmäisen persoonan toimintapeliksi.
Vaikka Starbreezen Syndicate on asetelmansa ja lajityyppinsä puolesta hyvin lähellä viime syksynä julkaistua Deus Ex: Human Revolutionia, ei varsinaisesta hengenheimolaisesta voi kuitenkaan puhua. Siinä missä Deus Ex rohkaisi hiiviskelyyn ja väkivallattomuuteen, Syndicatessa veri lentää ja viattomat vikisevät, kun syndikaattien likaisimman työn hoitavat agentit työskentelevät.
Perinteistä räiskintää maustaa nimittäin se tosiasia, että suurin piirtein kaikki Syndicaten maailmassa on linkitetty syndikaattien mikrosiruihin. Pelin päähenkilö Miles Kilo on uuden sarjan agentti, jonka Dart-siru pystyy murtamaan käytännössä minkä sirun tahansa. Lopputuloksena viholliset saa tekemään itsemurhia, tykkitornit voi kääntää entisiä omistajiaan vastaan ja ympäristön tekniikkaa voi hajottaa mielensä mukaan. Suurimpana rajoituksena on Dart-sirun latausaste, jonka mekaniikka toimii hauskasti: sirun käyttämisestä haavelevien ei kannata kykkiä piilossa, sillä ainoa Dartia lataava toiminta on puhdas verilöyly. Näin Starbreeze on pyrkinyt viemään pelistä pois tarpeen kykkiä piilossa, eli kyseessä on selkeä irtiotto Deus Existä.
Pelin ensimmäinen nähty tehtävä on fiiliksensä ja toimintamahdollisuuksiensa puolesta rautaa, ja tässä vaiheessa suurin huolenaihe onkin, miten vauhti riittää loppuun asti. Meininkinsä ja tunnelmallisuutensa puolesta ainakin alkumetrit ovat ehtaa tavaraa. Kuun loppupuolella nähdään, onko myös lopullinen peli samalla tasolla.
Sanat: Tero Lehtiniemi