Etsi
Perinteet ovat kaunis asia. Pokémon Sun ja Moon kuitenkin osoittavat, että niistäkin on joskus osattava päästää irti.
Vuoden 2011 paras peli on aivan yhtä koukuttava kokemus viisi vuotta myöhemmin.
Paper Mario: Color Splash osoittaa, ettei Paper Mario -sarja ei ole enää entisensä, vaikka se pelkääkin jättää muutamia asioita historiaan.
Viisitoistavuotiaan Dragon Quest VII: Fragments of the Forgotten Past -roolipeliklassikon Euroopan-debyytti ei tuota pettymystä millään saralla.
World of Warcraft: Legion piristää vanhaa peliä yhdistämällä taitavasti nostalgiaa ja uusia peli-ideoita. Mutta kuinka pitkäksi aikaa?
I am Setsuna on viihdyttävä peli kaikille, joiden mielestä japanilaiset roolipelien pitäisi palata takaisin juurilleen.
Alkuperäistä tietokonepeliä huomattavasti kankeampi konsoliversio omaa silti saman nostalgisen D&D-tunnelman.
Hengetön ja helposti unohtuva roolipelikyhäelmä, joka ei tarjoa pelaajille mitään uutta saati ihmeellistä.
The Technomancer on kuin oppikirjaesimerkki siitä, että hyvät ideat eivät yksistään merkitse mitään. Täytyisi myös osata toteuttaa ne.
Visuaalisesti kertakaikkisen upea, luonteeltaan piristävän verkkainen ja strategista taistelua sekä perinteistä roolipelaamista yhdistelevä kokemus.
Pelaajan arvostelussa Tokyo Mirage Sessions #FE, joka tunnettiin ennen nimellä Shin Megami Tensei X Fire Emblem.
Tutkiskeluvetoisuus ja yksinkertaisten mekaniikkojen tehokas käyttö tekevät Yo-Kai Watchista viehkeän taskuroolipelin, joka sopii mainiosti kepeään kesäpeluuseen.
Omaperäinen, piristävä ja ennen kaikkea toimiva sotastrategia, jollaisia ei nähdä järin usein varsinkaan konsoleilla.
