Tappava noppapeli
Ei ole helppoa, on vaikeaa, riimitteli J. Karjalainen. Se jos mikä pitää paikkansa Tharsiksen kohdalla. Peli kertoo salaperäisen signaalin perässä tehdystä ensimmäisestä miehitetystä Mars-matkasta, joka puolivälin tienoilla menee täysin poskelleen. Meteoriittiparvi tuhoaa aluksen keittiömoduulin ruokavarastoineen ja tappaa kaksi miehistön jäsentä. Neljällä eloonjääneellä on vielä kymmenen viikkoa matkaa jäljellä, ja heidän pitäisi pelaajan ohjauksella pitää itsensä elossa ja alus kasassa sen aikaa. Yksi viikko vastaa yhtä pelin kierrosta, eli kymmenen kierrosta on selvittävä. Ja se on todella paljon helpommin sanottu kuin tehty.
Jokaisella kierroksella pelaaja voi liikuttaa jokaista miehistönjäsentä yhteen aluksen moduuleista ja suorittaa siellä korjauksia, hyödyntää moduulin erikoisominaisuutta, tehdä tutkimusta tai käyttää miehistönjäsenen omaa erikoiskykyä. Kaikkien näiden onnistuminen ratkaistaan arpakuutioiden avulla, joita kirjaimellisesti vieritellään ruudulla. Noppia kuitenkin vain harvoin riittää kaikkeen, puhumattakaan siitä, että niiden silmäluvut olisivat riittävän suuria. Kiireisenä miehistön ja pelaajan pitävät joka kierroksen alussa ilmenevät kriisit ja ongelmat vaurioituneen aluksen kanssa. Niitä havaitaan sellaista tahtia, että jos pelaaja ei saa suurinta osaa hoidettua joka kierros, tuho on varma.
Tärkeintä on osata priorisoida ongelmien vaarallisuus. Jos aluksen runko on hajoamaisillaan, on syytä korjata ensin vauriota aiheuttavat ongelmat. Vähemmän kiireelliset ongelmat voivat kuitenkin olla pitkällä tähtäimellä pahempia, esimerkiksi sellaiset, jotka vahingoittavat koko miehistöä joka kierroksella tai vähentävät heidän noppiensa määrää. Vaurioituneet moduulit vaikeuttavat myös liikkumista, sillä niiden läpi meneminen vahingoittaa miehistöä. Lisämuuttujia ongelmiin aiheuttavat vaarat, jotka rankaisevat tavalla tai toisella juuri tietyn nopan silmäluvun heitosta sitä ratkaistaessa. Ai niin, eikä pidä unohtaa sitä, että miehistö tarvitsee ruokaa, jotta se saa noppiaan takaisin, ja keittiöhän lentää pelin alussa taivaan tuuliin. No, onneksi on aina olemassa ”pitkä sika” – miehistöstä on apua kuolleenakin…
”Kaikkiaan alus on käytännössä yksi suuri kuolemanloukku, ja vain pelkkä tuuri tuntuu pitävän sen kasassa ja miehistön elossa.”
Kaikkiaan alus on käytännössä yksi suuri kuolemanloukku, ja usein pelkkä tuuri tuntuu pitävän sen kasassa ja miehistön elossa. Aluksi vaikuttaa helposti siltä, että on ihan sama mitä tekee, jos heittää huonosti, koska silloin mikään ei onnistu. Vaikka tuurilla on valtava merkitys pelissä, tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Pelaajan tehtävä on laskelmoida riskejä ja tarvittavia onnistumisia sekä sitä, kuinka paljon ja minkä miehistönjäsenen panosta kulloinkin tarvitaan. On pidettävä huolta, ettei noppia käytä turhaan, minkä lisäksi pitää vielä huolehtia miehistön stressitasosta, sillä joka kierroksen lopuksi miehistön jäsenet ehdottavat jotain tekoa, josta on yleensä haittaa tai hyötyä heidän stressitasonsa mukaan. Stressaantuneet jäsenet ehdottavat huomattavasti vaarallisempia ja hyödyttömämpiä tekoja kuin homman kasassa pitävät. Pelaajan on pakko valita joku ehdotuksista tehtäväksi, joten henkisesti lopussa oleva miehistö vain lisää ongelmia.
Tässä vaiheessa voi herätä kysymys, miksi tätä peliä oikeastaan haluaisi pelata, jos kaikki on niin tolkuttoman hankalaa ja pelaaminen vielä perustuu niin vahvasti puhtaaseen tuuriin? En oikeastaan osaa vastata siihen kunnolla. Lähtökohtaisesti minun itsenikään ei pitäisi pitää Tharsiksesta, mutta olen siihen oudolla tavalla koukussa. Ehkä se johtuu siitä, että pelaaminen on niin nopeaa. Jos homma ei lähde sujumaan, peli on ohi keskimäärin kymmenessä minuutissa, eikä Marsiin pääsykään vie maksimissaan kuin vajaan tunnin. Ja silti sitä on valmis yrittämään uudelleen ja uudelleen. Ehkäpä kyse on juuri haasteesta. Kun lähtökohta on se, että pelaaja häviää aina, on se pelaajalle kuin punainen vaate, joka haastaa kokeilemaan. Kaikkine muuttujineen ja tekijöineen peli tuntuu tarjoavan juuri sen verran työkaluja, että tuntee voivansa vaikuttaa tuuriin ja tapahtumiin tarpeeksi, että peli on mahdollista päihittää. Ja jos ei tällä kertaa, niin ainakin ensi kerralla…
6/10
Satunnaisuuden hallintaan perustuva armoton selviytymispeli koukuttaa yllättävän paljon.
Miika Huttunen