Jumalan puutarhassa
Miksi maailmassa on luonnonkatastrofeja? Jumalpeli Reus vastaa ytimekkäästi: koska kävimme ahneiksi.
Langenneen enkelin Molyneux’n kädestä lähtenyt jumalpelien genre on harvalukuinen ja usein turhankin vanhanaikainen. Aina on lintuperspektiivi ja taivaalta tiputeltavia kauheuksia. Tuore Reus tekee asiat toisin. Nyt on sivulta kuvattu poikkileikkaus planeetasta, jonka seuraa kaipaavasta sielusta sikiää neljä alkuvoimien titaania. Metsien, merien, vuorten ja soiden jättiläiset tuovat pallolle elämän ja auttavat ihmisiä rakentamaan yhä hienompia kyliä.
Jätit tiputtavat ruudukkoon jaettuun maahan erilaisia kasveja ja eläimiä, jotka ovat vuorovaikutuksessa toistensa ja maastotyypin kanssa. Ruokaa, rahaa tai teknistä kehitystä irtoaa vaihtelevasti, ja aluksi esimerkiksi erilaisia ruokakasveja on saatavilla rajallinen määrä. Puolen tunnin tai tunnin mittaisia ”aikakausia” pelaamalla avataan haastepalkintoja, jotka laajentavat valikoimaa hitaasti. Reus on oikeastaan outo pulmapeli, jossa rajallisten maapaikkojen täysi hyödyntäminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja mekaniikan täyttä sisäistämistä. Siitä on jumalallisen voiman tuntu kaukana, vaikka puuha on eittämättä kiehtovan hankalaa.
Megalomaanisia haluja voi onneksi tyydyttää, kun peli jakaa moraalista viestiään. Kyläläiset saattavat tuntea ahneuden piston sydämessään, jolloin sotajoukot hyökkäävät viemään naapurin makrillit ja malmit. Ei moisista ketkuista ole enää iloa, joten on aika muuttaa maisemasuunnitteluun käytetyt jättikourat jumalallisen koston aseiksi. Ryöstöretkeltä palaavat hampuusit saavat vinkeän yllärin, kun kotipitäjän paikalla onkin uutuuttaan kiiltelevä vuori tai meri. Totisesti minä sanon teille, että älkää jumalauta käykö sotkemaan minun puutarhaani.