Kuolema tulee illalliselle
Pelaajina tahdomme, että valinnoillamme on merkitystä. Katsokaa vaikka Mass Effect 3:n tapausta. Kun vuosien ajan hehkutetut päätökset osoittautuivat lopulta melko turhiksi, netti täyttyi boikotti- ja jopa tappouhkauksista. Erikoinen pikkupeli Postmortem on tässä suhteessa nappisuoritus. Siinä tehdään vain yksi valinta, joka vaikuttaa kokonaisen kansakunnan tulevaisuuteen: kuka kuolee ja ketkä elävät?
Postmortemin kuolema ei johdu pelien arkisesta ammuskelusta tai miekanheilutuksesta, vaan asialla on itse viikatemies tai -nainen. Pelihahmo on aloitteleva kuolema, joka saa toimistolta tehtävän poistaa yksi gaalaillalliselle kokoontuvista vieraista. Näyttämönä on parhaillaan teollistuva kuvitteellinen maa, jossa arvokonservatiivit ja uudistusmieliset ovat valmiita aloittamaan sisällissodan.
Seikkailun voi pelata läpi vaikka viidessä minuutissa, mutta silloin sen idea jää oikeastaan näkemättä. Pelaaja saa valita täysin vapaasti, kenet kuolo lopulta korjaa, mutta sitä ennen voi jututtaa kansakunnan kermaa ja palvelevaa rahvasta. Politiikkaa jauhaessa vastaantulijoiden mielipiteisiin voi myös yrittää vaikuttaa. Lopulta tullaan kuitenkin sadonkorjuun hetkeen, jonka jälkeen katsotaan, miten tulevaisuus muuttuu yhden ihmisen puuttuessa.
Postmortem on toimiva moraalinen pulma jo siksi, että pelaajan tekemisiä ei arvoteta. Halutessaan voi kylmätä vaikka ovella vastaan tulevan hovimestarin, eikä valinnasta saa minkäänlaista pistearviota. Paras tapa kokea peli onkin miettiä päätöstä pitkään ja hartaasti ja katsoa Postmortem sen jälkeen pelatuksi.
Pelin voi ladata ilmaiseksi tekijän sivuilta, joten sen ostaminen vitosen hintaisena Extended-versiona on lähinnä tekijän tukemista, sillä rahan vastineeksi saa vain kourallisen making of -materiaalia, ruutukaappauksia ja työpöydän taustakuvia. Itse pelistä saavat paljon irti sellaiset pelaajat, jotka innostuvat pitkien ja haarautuvien keskustelujen mahdollisuuksista sekä pulmista ilman vastauksia. Heitäkin saattaa pänniä se, että peli olisi kaivannut lisää tekstiä ja yksityiskohtia. Kansakunnan kohtalojen vatvominen ja viimeinen keskustelu tuonpuoleiseen korjatun ”uhrin”” kanssa olisivat saaneet olla paljon, paljon pidempiä, jotta hienon idean mahdollisuudet olisi lunastettu täysillä.