Tekijä: SCE San Diego Studio
Julkaisija: Sony
Myynnissä: Nyt
Pelikoneet: PlayStation Vita
Moninpeli: Kyllä
Samalla koneella: Ei
Verkossa: 2–4 (lähiverkko)
Kiire paistaa läpi
Taannoinen ModNation Racers saattoi olla yleisilmeeltään hieman persoonaton karting-peli kahjojen kilpakumppaneidensa rinnalla, mutta sen ajotuntuma ja hauskat sivuluisut olivat päällisin puolin kohdillaan. Lisäksi sen kädessä oli jokereita, joita lajityypin kruununjalokivenä pidetty Mario Kart ei ole kuunaan iskenyt pöytään: hahmo-, auto- ja rataeditorit, joilla kuka tahansa pystyi luomaan käden käänteessä lisää pelattavaa sisältöä ja jakamaan sen muiden pelaajien kesken.
Samaiset elementit ovat yhä läsnä Modnation Racersin siirryttyä PlayStation 3:lta ja PSP:ltä kiireen vilkkaan PlayStation Vitalle. ModNation Racers: Road Tripistä irtoaa yhtä paljon näperreltävää luovuudenpuuskista kärsiville kaasuttelijoille kuin aiemmista versioista, mutta pelkästään kilpa-ajon hurmoksesta haikaileville siitä puuttuu jotain erittäin oleellistakin.
Pelin omat kampanjaradat ovat täysin uusia, mutta jostakin syystä moninpeli luonnistuu täysiverisen verkkomoninpelin sijaan vain ja ainoastaan lähiverkon kautta. ModNation Racersin jakamiseen kannustavan ja verkkoon vahvasti painottuvan luonteen takia kunnollisen moninpelin puuttuminen tuntuu niin käsittämättömältä, että kyseessä on pakostikin kiireen piikkiin pantava hätäratkaisu. Tässä valossa myös PS3- ja PSP-pelissä nähtyjen välivideoiden puute pistää silmään, vaikkei niitä erityisemmin jäisikään kaipaamaan.
Tuntuma kohdillaan
Ajotuntuma on sarjaan aiemmin perehtyneille tutun kepeä ja sivuluisuvetoinen. Luisut ovat erittäin helposti opittavissa ja hallittavissa, mutta erinomaisen ajajan on huomioitava monia kilparadan elementtejä. Hauskimmissa radoissa voi suorittaa lähes koko kierroksen kestäviä yhtenäisiä luisuja, mutta tällöin aseiden keräämisen ja käyttämisen tarkkuus saattaa kärsiä. Toisaalta turbopyrähdyksien ja suojakilven käytön mahdollistava mittari täyttyy luisuessa täyttä häkää, millä voi paremmin kuin hyvin kompensoida tilannetta.
Aseet itsessään ovat tuttua kauraa ohjuksista miinoihin ja ääniaaltoihin, mutta tällä kertaa tarpeettomat esineet voi muuttaa energiaksi hieman Wipeoutin tapaan. On myös mukava huomata, ettei tekoälyä vastaan ajaessa kisojen viimeisillä kierroksilla synny aivan samankaltaista kuminauhaefektiä kuin alkuperäisessä pelissä. Perään ei enää ryöpytetä miljoonaa hakeutuvaa ohjusta, joiden takia ansaittu kärkisija saattoi edeltäjissä muuttua jumbosijaksi viimeisessä mutkassa, vaan kisaaminen itsessään on luonteeltaan tiukempaa. Ja hyvä niin!
Pelin ulkoasu on jälleen värikäs, mutta hieman ilmeetön verrattaessa vaikkapa muiden mikroautoilujen kuuluisiin pelimaailmoihin sijoittuviin ratoihin. Valitettavasti myös ModNation Racers: Road Tripin matala ruudunpäivitys on havaittavissa, mutta meno ei onneksi ole niin vauhdikasta, että seikka haittaisi ajonautintoa samalla tavalla kuin vaikkapa Wipeout 2048:ssa. Sarjan pahamaineisista pitkistä lataustauoista ei sen sijaan ole päästy eroon.
Suunnittelun iloa
Askartelua on pyritty sujuvoittamaan entisestään Vitan kosketusnäytön avulla, vaikka sekavissa ja ajoittain jopa hitaissa valikoissa navigointia ei ole harkittu aivan loppuun asti. Vakuuttavien ratojen kasaaminen luonnistuu silti minuuttien sijaan parhaimmillaan jopa sekunneissa, sillä oman visionsa voi kätevästi piirtää kosketusnäytöllä ja täyttää automaattisesti kulisseilla sekä esteillä. Tottahan toki tämäkin on hienoa, mutta astetta huolellisempi vaivannäkö ja yksityiskohtien loppuun asti suunnitteleminen näkyy ja kuuluu aina.
ModNation Racers: Road Trip on melko pätevä ja hauska mikropäristely myös Vitalla, mutta kunnollisen verkkomoninpelin puuttuminen ja tietyt kiirehdityt ratkaisut lohkaisevat erittäin roiman kokoisen palan sen viehätyksestä.