Hiukan yli kolme vuotta sitten julkaistu Fight Night Round 3 oli ensimmäisiä todellisia uuden sukupolven pelejä upeilla grafiikoillaan ja loistavalla kahden tatin ohjaussysteemillään. Pitkän odotuksen jälkeen jatko-osa on vihdoin saapunut kauppoihin, eikä kyse ole todellakaan mistään tyypillisestä EA:n vuosipäivityksestä.
Näkyvin muutos edelliseen peliin verrattuna on ruudunpäivityksen tuplaantuminen 60 ruutuun sekunnissa, mikä tekee toiminnasta sulavaa. Myös pelin tempo on kasvanut huomattavasti. Nyrkkeily on paljon nopeatahtisempaa ja intensiivisempää kuin aiemmin. Nyrkkeilijät myös väsyvät hiukan aiempaa hitaammin, joten ensimmäisissä erissä on mahdollista tykittää lyöntejä välillä jopa epärealistisen nopeaan tahtiin. Matsin venyessä pidemmälle tämä taktiikka tosin yleensä kostautuu, kun väsyminen alkaa vaikuttaa enemmän.
Round 3:n neljä blokattavaa aluetta on vähentynyt kahteen, mikä helpottaa puolustamista huomattavasti. Tämän lisäksi parry-systeemi on poistettu kokonaan, mutta tilalle ovat tulleet vastahyökkäykset. Oikeaan aikaan ajoitettu suojaus tai väistö antaa mahdollisuuden tehokkaaseen vastahyökkäykseen, mikä mahdollistaa myös puolustusvoittoisen strategian pelaamisen pelkän hyökkäysvoittoisen huitomisen sijaan. Vastahyökkäykset ovat avain voittoon, etenkin vaikeammilla vaikeustasoilla pelattaessa, jolloin tekoäly pistää kampoihin kunnolla ja rokottaa armotta virheistä.
Myös kontrolleja on viilattu hiukan. Kolmososan ylitehokkaat haymaker-lyönnit on siirretty erillisen nappulan taakse, ja samalla niistä tehty hitaampia ja helpommin torjuttavia. Näin ollen teholyöntien sijaan painoalue hyökkäyksessä siirtyy oikeaan rakoon iskettyihin tarkkoihin lyönteihin ja iskusarjoihin.
Erien välissä ollut vammojenpaikkailuminipeli on vaihtunut strategisempaan pistesysteemiin, jonka avulla voi esimerkiksi keskittyä pelkästään kestävyyden paikkaamiseen tai säästää pisteitä myöhempiin eriin. Pisteitä saa kerättyä nyrkkeilemällä erän aikana hyvin.
Kolmen mestaruusvyön unelma
Yksi edellisen pelin suurimmista ongelmista oli yksinkertainen uramoodi, joka ei tarjonnut kovinkaan monipuolisia vaihtoehtoja nyrkkeilijän uran etenemiseen. Nyt ongelma on onneksi korjattu, joten yksinpelaajillekin riittää tekemistä. Uudessa Legacy Mode -nimeä kantavassa uramoodissa pelaaja voi luoda joko uuden nyrkkeilijän tai käyttää jotain pelistä löytyvää legendaa. Molemmissa tapauksissa nyrkkeilyura alkaa amatööriturnauksesta, jonka jälkeen edetään asteittain haastajaksi ja lopulta mestariksi asti.
Edellisosasta puuttuneet mestaruusvyöt ja ranking-listat ovat vihdoin mukana. Mestariksi ei päästä käden käänteessä, sillä jo haasteotteluihin pääseminen vaatii jonkin verran työtä. Uran etenemiseen vaaditut tavoitteet esitetään kuitenkin selkeästi, ja niitä on helppo seurata. Valikot noudattavat EA:n muista urheilupeleistä tuttua tyyliä, joten niitä on helppo navigoida. Kalenteri on nyrkkeilijänalun tärkein ystävä, sillä sen kautta sovitaan otteluita, joiden välissä harjoitellaan minipelien avulla ja levätään. Välillä myös muut nyrkkeilijät saattavat heittää haasteen kehiin. Kaiken kruunaavat kattavat tilastot ja graafit uran varrelta. Rahaa ei uramoodissa käytetä ollenkaan, vaan uusia asusteita ja varusteita avataan tavoitteita suorittamalla.
Uramoodia voi pelata myös valmentajan näkökulmasta, sillä peli tarjoaa mahdollisuuden harjoitusten ja otteluiden simulointiin. Nyrkkeilijää luotaessa pelaaja voi asettaa nyrkkeilijälleen erilaisia tyylejä, joita tekoäly käyttää, ja nyrkkeilijän otteisiin voi vaikuttaa jopa kesken simuloinnin.
Nyrkkeilyfanin päiväuni
Myös verkkopelipuoleen on tällä kertaa panostettu aiempaa enemmän. Normaalien matsien lisäksi valikoimasta löytyy uusi World Championship -pelimuoto, jossa käytetään luotuja nyrkkeilijöitä maailmanlaajuisella ranking-listalla. Edellistä peliä riivannut hiukan epäreilujen näppäinkontrollien käyttö nettipelissä ei ole enää ongelma, sillä kontrollivaihtoehdoista löytyy pelkästään tikkuja käyttäviä vaihtoehtoja.
Verkossa voi myös jakaa videopätkiä ja tehtyjä hahmoja, mikä on mukava lisäominaisuus, sillä nyrkkeilijän luomisessa voi käyttää kameraa tai EA:n nettisivua oman (tai jonkun muun) naaman tuomiseen peliin. Oikeita nyrkkeilijöitä on mukana yli 40 aina kärpässarjasta raskaan sarjan legendoihin, kuten Mike Tysoniin ja Muhammad Aliin. Suomalaisten iloksi myös Amin Asikainen löytyy pelistä. Uratilaa voi pelata halutessaan myös täysin ilman oikeita nyrkkeilijöitä, sillä peli osaa generoida satunnaisia hahmoja.
Presentaatio on tuttuun EA-tyyliin huippuluokkaa, ja pieniinkin yksityiskohtiin on panostettu huolella. Grafiikka ei ole kokenut suuria mullistuksia edellisosaan verrattuna, lukuun ottamatta ruudunpäivityksen tuplaamista ja valaistuksen parantumista hiukan realistisempaan suuntaan. Fysiikkamallinnus on asteen aidompaa ja animaatio luonnollisemman näköisempää, mikä korostuu etenkin tyrmäyksissä. Hahmot eivät enää lentele miten sattuu räsynukkeanimaatioina, vaan realistisesti fysiikan lakien mukaan. Näiden lisäksi kameraa on siirretty hiukan kauemmas, mikä vaikeuttaa hieman pelaamista ilman mittareita. Oletuksena mittarit ovat heti alussa päällä, mutta realistisempaan fiilikseen pääsee kytkemällä ne pois.
Fight Night Round 4 on lyhyesti sanottuna mahtava peli. Kaikilla osa-alueilla on otettu isoja askelia edelliseen osaan nähden. Etenkin loistava uramoodi onnistuu koukuttamaan tavalla, johon monet pelit eivät pysty. Kyseessä on ehdottomasti yksi vuoden tähän asti kovimmista julkaisuista, ja uskaltaisin nostaa pelin jopa kaikkien aikojen parhaiden urheilupelien joukkoon.
Vaihtopelaaja
Kirjoittanut [pelaaja_author:60]
Se, mitä minä olen jo vuosia odottanut, on iso kasa uusia nyrkkeilijöitä Fight Night Round 3:een. Jos EA olisi julkaissut Mike Tysonin, George Foremanin ja kasan muita legendoja sekä uusia nimiä vanhaan nyrkkeilypeliinsä, olisin ollut hyvin onnellinen mies.
Sitä vastoin saimmekin kokonaan uuden Fight Nightin, jossa on mukana iso kasa uusia nyrkkeilijöitä, mutta myös paljon uusia ominaisuuksia ja uusittu moottori. Nyt voisi siis kuvitella, ettei nyrkkisankarin elämä voi enää tämän paremmaksi muuttua.
Mutta toisin kävi. Kun astuin kehään ensi kerran, huomasin asioiden muuttuneen. Siinä missä FNR3:ssa lajin henki oli vangittu erinomaisesti, ei neljäs osa enää onnistu mielestäni lähimainkaan yhtä hyvin. Ensimmäinen harmistuksen aihe on iskujen nopeus, jota on nostettu reippaasti. Isotkin miehet ovat nyt kykeneväisiä iskemään huikean nopeita sarjoja, tai nakuttamaan kymmenkunta nopeaa jabia päähän juurikaan väsymättä. Tämän pitäisi olla nopeiden nyrkkeilijöiden yksinoikeus.
Ruutu on myös täyttynyt mittareista, joilla ilmoitetaan kaikki data molemmista nyrkkeilijöistä, aina väsymyksestä jäljellä olevaan energiaan. Nämä palkit saa toki pois päältä, mutta peli on menetetty jo siinä vaiheessa, kun palkkeja on mahdollista käyttää. Kuka ne kytkee esimerkiksi nettipelissä pois päältä?
Kaiken kaikkiaan FNR4 ei vain onnistu enää luomaan sitä nyrkkeilyn fiilistä, jossa kolmas osa oli niin loistava. Minä muistan pelin, jossa jokaiselle erälle, iskulle ja suojaukselle rakennettiin järkevä tarkoitus ja syy, jotka sitten lopulta napsahtivat täydellisesti kokonaiskuvaan tuoden huikean voiton tai putoilivat epäonnisesti pitkin lattioita tuoden ratkaisevan nyrkin iskun omaan naamaan. Tämä teki pelistä silloin niin hyvän, ja tätä en enää löytänyt uusimmasta osasta.