Tytöt tykkää zombeista
Nykyiseltä kantilta katsottuna PlayStation 3- ja Xbox 360 -konsolisukupolvi oli tietyllä tavalla pelaamisen kulta-aikaa. Peligrafiikka oli ehtinyt kehittyä pitkälle edeltävästä sukupolvesta, ja pelintekokustannukset olivat ainakin nykymenoon verrattuna melko siedettävällä tasolla. Tämän vuoksi jokuset kehittäjät uskalsivat toisinaan ottaa riskejä ja kokeilla melko villejäkin ideoita. Eräs näistä oli jo tuolloin auteurin maineesta nauttiva Goichi Suda. Sudan ja Hollywood-ohjaaja James Gunnin yhteistyössä tekemä Lollipop Chainsaw nousi jonkinmoiseen kulttimaineeseen tyylinsä, huumorinsa ja pikkutuhmuutensa ansiosta. Nyt kulttipelistä on tehty paranneltu versio moderneille alustoille, mutta valitettavasti lopputulos on lievästikin sanottuna ristiriitainen.
Osta Lollipop Chainsaw RePop VPD Pelikaupasta!
Pelissä koulun cheerleader-poppoon johtaja Juliet Starling on juuri ehtinyt täyttää 18 vuotta, kun ilkeä gootti Swan manaa toisesta maailmasta viisi älykästä zombia ja lauman näiden vähemmän älykkäitä kätyreitä. Maailma pitäisi pelastaa zombiapokalypsilta ja poikakaveri uhkaavalta zombifi kaatiolta. Kerronnaltaan Lollipop Chainsaw onkin edelleen yhtä ilahduttava kuin yli vuosikymmen sitten ilmestyessään, sillä se on hyvin itsetietoisella huumorilla höystettyä puhdasta camppia. Veri roiskuu, suolenpätkät lentävät ja rääväsuiset zombit kiroilevat kuin merimiehet juostessaan kohti kuolemaansa.
Elävät kuolleet ovat yksi pelin ilahduttavimmista piirteistä, sillä ne ovat kaukana perinteisistä ölisevistä laahustelijoista. Koskaan ei voi tietää mitä zombit seuraavaksi keksivät Julietin pään menoksi, mikä tekee kentistä hirtehisen hauskoja. Ei ole yhtään erikoista törmätä tilanteeseen, jossa zombi- opettaja kertoo luokalleen vinkkejä ja niksejä ihmisten syömiseen.
Varsinainen peli on kuuteen kenttään jaettu suoraviivainen veribaletti, jossa edetään nuolten ohjaamana areenalta toiselle ja pistetään zombeja halki, poikki ja pinoon moottorisahakomboilla. Yksi osuma riittää yleensä tappamaan peruszombit, mutta erikseen nimetyt kalmot kestävät useampia osumia. Monesti zombit ovat nopeita eivätkä anna Julietin vain silpoa itseään, jolloin ne on ensin tainnutettava cheerleaderin pom-pom-hyökkäyksillä. Melko monipuolinen taistelujärjestelmä on helppo ja hauska oppia, vaikka esimerkiksi Bayonettan kaltaisesta hurmoksesta ja sulavuudesta ollaan hyvin kaukana. Lisäksi jokaisessa kentässä on ainutlaatuisia piirteitä ja erikoispelitilanteita, jotka tuovat mukavasti vaihtelua tavanomaiseen lahtaamiseen.
Osta Lollipop Chainsaw RePop VPD Pelikaupasta!
Vaikka Lollipop Chainsaw on kestänyt aikaa yllättävän hyvin, itse remasterointi on vähintäänkin juosten kustu. Uusioversio tekee peliin toki muutamia hyviä muutoksia. Juliet tienaa zombintapollaan rahaa, jolla voi ostaa uusia pukuja ja taistelukomboja. Rahaa saa nyt aiempaa enemmän, minkä ansiosta nopeammin monipuolistuvat kombot tekevät erityisesti pelin alkupuolesta paljon kiinnostavamman. Grafiikkaa on myös nätisti päivitetty tarkemmaksi. Tosin olisi ollut mukavaa, jos kankeita animaatioita olisi myös kyetty parantelemaan.
Jokaista hyvää muutosta kohden on kuitenkin tukku huonoja. Pelin äänipuoli bugittaa, ääniraidalta on poistettu runsaasti lisensoitua musiikkia, ja pelin alkujaan varsin tyydyttävä ohjaustuntuma on tuhottu. Juliet liikkuu nopeammin kuin alkuperäisessä pelissä, mutta iskut tuntuvat aiempaa hitaammilta, minkä vuoksi pelaaminen tuntuu samanaikaisesti sekä liian liukkaalta että liian hitaalta. Konsoliversioissa on kertoman mukaan myös pahoja suorityskykyongelmia, ja pc-versiossa grafi ikka-asetuksia ei ole lainkaan.
Tekijät ovat onneksi luvanneet korjailla peliä lähemmäs alkuperäistä versiota, ja ovat tehneet jo joitain muutoksia. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että remasteroinnin olisi pitänyt olla parempi alun alkaen. Nykykunnossa Lollipop Chainsaw Repopia on vaikea suositella muille kuin pelin aikoinaan kokeneille suurimmille nostalgikoille.
Petri Pohjonen
Tilaa Pelaaja-lehden tulevat numerot täältä!
Tutustu Pelaajan arvosteluarkistoon täältä.